Sää on yksi rakennusalan arvaamattomimmista ja hallitsemattomimmista muuttujista. Vaikka tekniikan, hankesuunnittelun ja materiaalitutkimuksen kehittyminen on auttanut vähentämään monia riskejä, sää on edelleen sitkeä epävarmuuden lähde, joka voi nostaa rakennuskustannuksia merkittävästi.
Huonojen sääolojen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, olipa kyse sitten materiaalien ja laitteiden suorista vahingoista tai epäsuorista seurauksista, kuten työvoiman tehottomuudesta ja hankkeen viivästymisestä. Sääolojen ja rakennuskustannusten välisen suhteen ymmärtäminen on olennaista rakennuttajille, projektipäälliköille, urakoitsijoille ja taloudellisille sidosryhmille, jotka pyrkivät toteuttamaan hankkeet aikataulussa ja budjetissa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten sää rakennustyömailla voi lisätä kustannuksia, vaikutuksen eri ulottuvuuksia ja strategioita säähän liittyvien riskien tehokkaaseen hallintaan.
Sateelle, lumelle tai äärimmäisille lämpötiloille altistuminen voi vahingoittaa rakennusmateriaaleja. Erityisen alttiita ovat puutavaran, eristeiden, kipsilevyn ja teräksen kaltaiset materiaalit. Pitkäaikainen altistuminen kosteudelle tai lämpötilan vaihteluille johtaa usein vääntymiseen, lahoamiseen, korroosioon tai materiaalin suorituskyvyn heikkenemiseen, mikä edellyttää joko kallista kunnostusta tai täydellistä vaihtoa.
Näiden materiaalien suojaaminen aiheuttaa lisäkustannuksia, kuten väliaikaisia suojia, erikoispakkauksia ja ilmastoituja varastointiratkaisuja, jotka on otettava huomioon hankkeen budjetissa.
Rakennuskoneet on suunniteltu kestämään kovia olosuhteita, mutta jatkuva altistuminen äärimmäisille sääolosuhteille nopeuttaa kulumista. Veden sisäänpääsy voi aiheuttaa sähkövikoja, korroosio voi vaurioittaa mekaanisia komponentteja, ja pakkanen voi vaikuttaa hydrauliikkajärjestelmiin. Lisääntyneet huolto- ja korjauskustannukset sekä laitteiden mahdollinen ennenaikainen vaihtaminen aiheuttavat lisäkustannuksia.
Työn tuottavuus on erittäin herkkä sääolosuhteille. Kuuma ympäristö voi aiheuttaa lämpöuupumusta, mikä edellyttää useampia taukoja tai työajan rajoittamista. Vastaavasti pakkanen voi hidastaa tehtäviä, joihin liittyy kädentaitoja tai vesipohjaisia materiaaleja, kuten betonia ja laastia.
Sään aiheuttamat viivästykset pakottavat työryhmät pysymään palkkalistoilla pidempään, usein saavuttamatta suunniteltuja tuottavuustavoitteita. Joissakin tapauksissa ammattitaitoisesta työvoimasta voi syntyä pulaa, jos viivästykset ajoittavat hankkeet ajanjaksoille, jolloin työntekijät ovat sitoutuneet muihin sopimuksiin, mikä lisää työvoimakustannuksia.
Rakennustyömailla tarvitaan usein lisäsuojatoimenpiteitä epäsuotuisien sääolojen varalta, kuten väliaikaisten suojien, salaojitusjärjestelmien, lämmitysjärjestelmien tai vedenpoistotoimien pystyttämistä. Näiden suojausten perustaminen ja ylläpito aiheuttaa sekä suoria taloudellisia kustannuksia että epäsuoria aikatauluvaikutuksia, mikä lisää hankehallinnan monimutkaisuutta.
Ehkä merkittävin välillinen vaikutus on hankkeiden aikataulujen viivästyminen. Kun hankkeen aikataulu pitenee sateen, lumen tai äärimmäisten lämpötilojen vuoksi, se vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tähän sisältyy laitteiden vuokrien pidentyminen, työmaan valvonnan pitkittyminen ja jatkuvat hallintokulut.
Lisäksi viivästykset voivat siirtää hankkeen eri vuodenaikaan, jolloin on omat säähaasteensa, mikä pahentaa ongelmaa ja lisää kustannuksia entisestään. Sään aiheuttamat kustannukset voivat vaikuttaa rakennushankkeisiin monin tavoin, minkä vuoksi on tärkeää pitää mielessä , miten säävahinkojen arviointi tehdään.
Moniin rakennussopimuksiin sisältyy tiukkoja määräaikoja, joiden ylittämisestä aiheutuu sanktioita. Ellei sopimuksessa nimenomaisesti oteta huomioon sään aiheuttamia viivästyksiä, urakoitsijoille voi aiheutua huomattavia seuraamuksia. Vaikka tällaisia lausekkeita olisikin olemassa, viivästysten osoittaminen yksinomaan säästä johtuviksi voi olla haastavaa ja riitaisaa, mikä voi johtaa oikeusriitoihin ja ylimääräisiin oikeudenkäyntikuluihin.
Kaupallisissa kohteissa avaamisen viivästyminen tarkoittaa menetettyjä vuokra- tai myyntituloja. Infrastruktuurihankkeet voivat lykätä julkisia hyötyjä, mikä viivästyttää investointien taloudellista tuottoa. Jopa asuntorakentaminen voi kärsiä taloudellisia tappioita, jos asunnonostajat vetäytyvät tai neuvottelevat hintoja uudelleen toimituksen viivästymisen vuoksi.
Toistuvat korvausvaatimukset säästä johtuvista vahingoista voivat nostaa urakoitsijoiden ja rakennuttajien vakuutusmaksuja. Lisäksi vakuutussopimuksissa on usein poikkeuksia tiettyjen tapahtumien, kuten tulvien, varalta, jolloin vakuutusturva jää puutteelliseksi. Korvausmenettelyjen hallinnointi aiheuttaa myös hallinnollisia kustannuksia ja epävarmuutta.
Sekä korkeat että matalat lämpötilat voivat haitata kriittisiä toimintoja. Esimerkiksi:
Liian kylmä voi jäädyttää vettä märkään betoniin tai laastiin ja aiheuttaa rakenteellisia heikkouksia, kun taas liiallinen kuumuus voi aiheuttaa materiaalien ennenaikaisen kovettumisen ja heikentää niiden tehokkuutta.
Sade, räntäsade ja lumi vaikuttavat suoraan rakennusprosesseihin seuraavasti:
Veden kertyminen voi myös eroosioittaa rakennustyömaiden väliaikaisia teitä ja polkuja, mikä vaikeuttaa kulkua ja hidastaa työtä.
Tuuli voi pysäyttää nosturitoiminnan, vaarantaa työntekijät ja viivästyttää raskaiden materiaalien nostamista. Kovat tuulet aiheuttavat myös riskin osittain valmiiden rakennusten rakenteellisesta epävakaudesta ja edellyttävät ylimääräisiä turvatoimia, kuten lisävarmistusta, mikä lisää entisestään hankkeen kustannuksia.
Tulvat eivät ainoastaan pysäytä rakentamista, vaan ne voivat myös tuhota perustukset, vaatia huomattavia puhdistustöitä ja vaatia korjaustöitä, jotka vievät aikaa ja materiaaleja.
Kausiluonteisuus vaikuttaa suunnitteluun merkittävästi. Kylmemmillä alueilla perinteinen rakennuskausi voi rajoittua loppukeväästä alkusyksyyn, mikä pakottaa tiivistämään aikatauluja. Trooppisilla alueilla sadekautta on vältettävä kriittisten toimintojen, kuten perustus- ja kattotöiden, osalta.
Jos aikatauluja ei soviteta kausivaihteluihin, seurauksena on vältettävissä olevia kustannuksia ja hankkeen epävakautta. Maantieteelliset erityispiirteet, kuten alttius hurrikaaneille, hiekkamyrskyille tai jäätäville sateille, edellyttävät myös räätälöityjä hankestrategioita.
Pitkän ja lyhyen aikavälin sääennusteiden sisällyttäminen rakennusaikatauluun on olennaisen tärkeää. Gantt-kaavioissa ja kriittisen polun menetelmissä (CPM) olisi otettava huomioon mahdolliset sääolosuhteiden aiheuttamat viivästykset, ja niissä olisi oltava sisäänrakennettuja puskureita, joilla keskeytykset voidaan ottaa huomioon ilman, että koko hanke suistuu raiteiltaan.
Vahinkoriskit voidaan minimoida valitsemalla säänkestäviä materiaaleja. Esimerkiksi käsitellyn puutavaran, korroosionkestävän teräksen ja säänkestävien betoniseosten käyttö auttaa hankkeita kestämään ympäristön ääriolosuhteita.
Suojaavan infrastruktuurin, kuten väliaikaisten kattojen, tuulensuojien ja kuivatusjärjestelmien, ennakoiva käyttö suojaa työmaata välittömiltä sääuhkilta. Varhainen investointi näihin toimenpiteisiin voi estää paljon suuremmat taloudelliset menetykset myöhemmin.
Tehtävien järjestyksen joustavuuden säilyttäminen mahdollistaa sen, että rakennusryhmät voivat vaihtaa painopistettä, kun sää estää tietyt toimet. Kun esimerkiksi ulkotöiden tekeminen on mahdotonta, tiimit voivat siirtyä sisätilojen kunnostukseen, koneasennuksiin tai esivalmistukseen.
Urakoitsijoiden olisi varmistettava vakuutukset, jotka kattavat nimenomaisesti säähän liittyvät riskit. Vakuutuksen yksityiskohtien - kuten omavastuuosuuksien, poikkeusten ja korvausprosessien - ymmärtäminen varmistaa, että taloudellinen suoja on todella tehokas silloin, kun sitä tarvitaan.
Selkeät sopimuskielet, joissa määritetään sään aiheuttamien viivästysten käsittely, suojaavat sekä omistajia että urakoitsijoita. Hyvin laaditut ylivoimaista estettä koskevat lausekkeet ja yksityiskohtaiset, historiatietoihin perustuvat sääodotusten aikataulut asettavat kohtuulliset odotukset ja vähentävät riitoja.
Sää on väistämätön ja usein kallis tekijä rakennushankkeissa. Sitä ei voi hallita, mutta sen taloudellisia vaikutuksia voidaan ennakoida ja lieventää huolellisella suunnittelulla, vankoilla sopimuksilla, joustavalla hankkeen toteuttamisella ja järkevillä investoinneilla suojaustoimenpiteisiin.
Viime kädessä säähän liittyvien riskien ennakoiva hallinta ei ole vain paras käytäntö - se on välttämättömyys, jotta rakennushankkeet voidaan toteuttaa ajallaan ja budjetissa. Jos sääolosuhteita ei oteta huomioon hankkeen suunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa, se takaa lähes taatusti kalliit yllätykset myöhemmin.
Rakennushankkeiden onnistumisesta vakavasti huolehtiville sääolosuhteiden taloudellisten vaikutusten hallinta on yhtä tärkeää kuin itse rakennustekniikoiden hallinta.
Julkaistu:
toukokuu 2, 2025