Mikä on pasaatituuli?
Pasaatituulet ovat tasaisia, vallitsevia tuulia, jotka puhaltavat maapallon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, pääasiassa noin 30 leveysasteen ja päiväntasaajan välillä sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Pinnalla ne puhaltavat pohjoisella pallonpuoliskolla pääasiassa koillisesta ja eteläisellä pallonpuoliskolla kaakosta. Ne ovat keskeinen osa maapallon globaalia ilmakehän kiertojärjestelmää.
Miksi sitä kutsutaan pasaatituuleksi?
Nimi "pasaatituulet" juontaa juurensa purjelaivojen aikakaudelta. Merenkulkijat havaitsivat, että nämä tuulet puhalsivat luotettavasti tiettyyn suuntaan, mikä teki niistä uskomattoman arvokkaita valtamerten yli kulkevien yhtenäisten kauppareittien luomisessa, erityisesti matkoilla Euroopasta ja Afrikasta Amerikkaan.
Tässä yhteydessä sana "kauppa" tulee vanhemmasta merkityksestä, joka viittaa "polkuun" tai "rataan", mikä korostaa niiden ennustettavaa ja johdonmukaista luonnetta, jonka ansiosta alukset pystyivät pysymään kurssilla pitkien matkojen ajan.
Mikä on pasaatituulten syy?
Pasaatituulten pääasiallinen syy on kahden suuren ilmakehäilmiön yhdistelmä:
- Epätasainen lämpeneminen ja ilmakehän kiertosolut (erityisesti Hadleyn solu): Maapallon päiväntasaaja saa enemmän suoraa auringonvaloa ja siten enemmän lämpöä kuin navat. Tämä voimakas lämpeneminen päiväntasaajalla saa ilman lämpenemään, muuttumaan vähemmän tiiviiksi ja nousemaan. Kun tämä lämmin ilma nousee, se jäähtyy ja leviää kohti napoja yläilmakehässä. Noin 30 asteen leveysasteen tienoilla molemmilla pallonpuoliskoilla tämä yläilmakehän ilma jäähtyy niin paljon, että se muuttuu tiheämmäksi ja laskeutuu takaisin maanpintaa kohti. Näin syntyy Hadleyn soluksi kutsuttu kiertokulku, jossa ilma nousee päiväntasaajalla, liikkuu napa-alueelle, vajoaa subtropiikissa ja virtaa sitten takaisin kohti päiväntasaajaa pinnalla. Päiväntasaajalle palaava pintavirtaus on pasaatituulten alku.
- Coriolis-ilmiö: Coriolis-ilmiö vaikuttaa ilmaan, kun se virtaa subtrooppisilta korkeapainevyöhykkeiltä (joissa ilma laskee) takaisin kohti päiväntasaajan matalapainealuetta (jossa ilma nousee). Tämä vaikutus on seurausta maapallon pyörimisestä. Se saa aikaan sen, että liikkuvat esineet (myös ilma) ohjautuvat pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Koska ilma liikkuu kohti päiväntasaajaa, tämä taipuma aiheuttaa sen, että tuulet puhaltavat itäisestä suunnasta - pohjoisella pallonpuoliskolla koillisesta ja eteläisellä pallonpuoliskolla kaakosta.
Aiheeseen liittyvät ympäristötekijät:
Pasaatituulet eivät ole erillisiä ilmiöitä, vaan ne ovat tiiviisti yhteydessä muihin ympäristötekijöihin, ja niillä on merkittävä rooli maailmanlaajuisessa ilmastossa ja ekosysteemeissä:
- Intertrooppinen konvergenssivyöhyke (ITCZ) ja tyrsky: Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon pasaatituulet yhdistyvät lähellä päiväntasaajaa matalapainevyöhykkeessä, jota kutsutaan intertrooppiseksi konvergenssivyöhykkeeksi (ITCZ). Tämä on alue, jossa ilma nousee, sataa paljon, esiintyy ukkosia ja usein tyyntä tai kevyttä, arvaamatonta tuulta. Merimiehet kutsuivat tätä aluetta historiallisesti "doldrumiksi", koska alukset saattoivat joutua siellä sakkaukseen. ITCZ siirtyy kausittain auringon voimakkuuden mukaan päiväntasaajan pohjoispuolelle ja eteläpuolelle.
- Ilmasto ja sademäärät: ITCZ:n nouseva ilma, jota lämmin ja kostea pasaatituulen lähentyminen ruokkii, johtaa merkittävään pilvien muodostumiseen ja runsaisiin sateisiin päiväntasaajan alueilla, mikä edistää sademetsien muodostumista. Sitä vastoin alueilla, joilla ilma laskee (noin 30 leveysasteella) ja jotka ovat pasaatituulten lähdealueita, vallitsee tyypillisesti korkeapaine, kuivat olosuhteet ja monet maailman suurimmista aavikoista.
- Merivirrat: Passiivituulten tasainen työntö valtameren pinnalla saa aikaan suuria valtamerivirtoja, kuten pohjoisen ja eteläisen päiväntasaajan virtaukset. Nämä virtaukset ovat ratkaisevan tärkeitä lämmön kuljettamisessa ympäri maapalloa, alueelliseen ilmastoon vaikuttamisessa ja meriekosysteemeihin vaikuttamisessa. Pasaatituulten ja valtamerten lämpötilojen välinen vuorovaikutus voi myös vaikuttaa El Niñon ja La Niñan kaltaisiin ilmastoilmiöihin.
- Pölyn kuljetus: Pasaatituulet voivat kerätä pölyä kuivilta alueilta, kuten Saharan autiomaasta, ja kuljettaa sitä valtamerten yli valtavien etäisyyksien päähän. Tämä pöly voi vaikuttaa tuulen alapuolella olevien alueiden ilmanlaatuun, ja se on myös merkittävä ravinteiden lähde ekosysteemeille, kuten Amazonin sademetsille ja merieliöille.
- Trooppiset syklonit: Trooppisten syklonien(hurrikaanit, taifuunit) kehittymisen polttoaineena on pasaatituulten kuljettama lämmin ja kostea ilma. Pasaatituulet toimivat myös ohjausmekanismina, joka vaikuttaa myrskyjen kulkuun.
Pohjimmiltaan pasaatituulet ovat olennainen osa maapallon ilmastojärjestelmää, jota pyörittää planeetan erilainen lämpeneminen ja jota sen kierto muokkaa. Niiden johdonmukainen luonne on helpottanut historiallista kaupankäyntiä ja tutkimusmatkailua, mutta ne vaikuttavat edelleen säämalleihin ja ympäristöprosesseihin tropiikissa ja sen ulkopuolella.
